Vuosikausia on mieltäni kiehtonut ajatus viettää jokunen aika ilman vakinaista asuntoa ja toimeentuloa. Siis rahattomana ja kodittomana.
Kieroutunut ajatus vakiotuloiselta mieheltä, jolla on asuntokin ollut maksettuna jo vuosikausia.
Miten se onnistuu, kun on muutakin tekemistä joka viikolle. Vastuita ja harrasteita, sosiaalista kanssakäymistä ym. Joskus kuitenkin ihminen haluaa olla rauhassa, - ja mitä hän silloin tekee on ns, oma asia. Joten:
Näin sen ajattelin tehdä:
- Aloitan tyhjästä joku päivä.( aloituspäiväksi lienen valinnut heinäkuun alun jo päässäni valmiiksi )
- Päälläni vain vaatteet. Samat joka kerta. Sellainen asu jota en muulloin käytä julkisesti koskaan.
- Ei rahaa
- Ei papereita, luottokorttia.
- Ei puhelinta
( mutta ne kuvat? Kannanko kuitenkin kameraa mukanani? Kännyssäni ei kameraa olekaan,,,mietitään), hassua, että kaikki muu varustus pitää löytää, mutta kamera on dokumentaatiota varten mukana.
Siis aivan tyhjätaskuna kaduille ja kujille.
Elän sen päivän sillä mitä löydän, saan, ostan. Tai sitten menee paastoksi. Onnistuessani kokoan "hankkeillani" uuden "omaisuuden" itselleni. Tosielämän vaihtoehto varastaminen poisluetaan keinovalikoimasta, löytötavaroita ei. Tosin veteen piirrettyhän se on ero löydön ja ottamisen välillä ( leikkiähän tämä koe on, ei sotaa, joten yritän pysyä ns. kaidalla tiellä )
Jos onnistun muilta "kiireiltäni / vastultani " olemaan useamman vuorokauden yhtämittaa kadulla hyvä niin, muutoin jatkan jonain toisena päivänä siitä mihin edellisenä kertana jäin niine tavaroineni.(eli elämä toisessa ulottuvuudesssa / normielämäni siinä välillä ei vaikuta katuelämään mitenkään. )
Mikä sitten lie motiivi moiseen touhuun?
Ehkä se on vain halu kokeilla rajojaan, ehkä se on jonkinlainen protesti jotain kohtaan. - Otapa sitä selvää seuraamalla tätä blogia!
Joku ajattelee, että jollain survivalistin peruspakkauksella olisi hyvä aloittaa moinen touhu. Ongenkoukut ja tikut, puukkoa ja kertakäyttösadetakkia ym.
Olisi tietysti, mutta ajatuksena onkin, että moinen koe opettaa käytännössä survivalistiksi / selviytyjäksi. Joten nakuna kadulle... tai ainakin tyhjätaskuna.
Siis kaveri häipyy / joutuu asunnostaan pihalle rahattomana, eikä halua syystä tai toisesta yhteiskunnalta virallista apua...
Sillä Laupeuden rajan tuolla puolen ei saada apua hyväntekeväisyysihmisiltä, spr:ltä, pelastusarmeijalta, ei käydä kunnan luukulla, ei kerjätä.
-ja kuitenkin olet täysin muun yhteiskunnan armoilla, elät anonyymina yksilönä sen kanssa, sen jätöksillä...
ps: Blogiin liitetyt kuvat ovat omia täydennyskuvia. Otettu aiheeseen sopivina etu- / jälkikäteen. Kamera ei ollut mukana aidossa tilanteessa.
