sunnuntai 30. elokuuta 2015

11. vuorokausi

Taas virhepaikoitus meikäläiselle.
Korttelien mopojengi alkoi kasaantua puolenyön aikoihin siihen kävelytien päähän, jossa on  pieni venevalkaman paikoitusalue. Sitä pirinää ja rätinää! Kuristimet oli kadonneet kesän mittaan  koneista, ainakin siitä päätellen, että vähän väliä jollakin pottapäällä meinasi mopo lähteä käsistä, keulimiseksi meni. Sitä se lämmin kesäyö teettää.

Nukkumisesta ei oikein tullut mitään. Yritin tehdä korvatulpat paperipyyhkeen nurkasta. Vähän ne auttoivat, mutta pipariksi sen yön unet menivät.

Päätinkin lähteä kiertelemään nyt sitten keskustaa ihan vielä pimeän aikoihin, palaisin ennen aamun sarastusta hakemaan kamani parvekkeen alta, tuskin nyt sinne kukaan sattuisi etsiytymään.
Katuvalot sen verran valaisivat asumustani, että sain kamat kokoon ja hipsin sitten seinänviertä kadulle. Parahiksi nähdäkseni maijan kurvaavan kohti parkkipaikan jengiä. Syntyi aikamoinen häslinki, koko porukka hajaantui puolessa minuutissa pitkin nurmikkoa ja kevyenliikenteenväylää karkuun jeppejä. Nauratti moinen pakokauhu.

Hieman heikko oli kiertelyn tulos, liian pimeää. Pimennoissa olevat nurkat jäivät arvoituksen taa, oliko siellä mitään, vai ei? Taskulamppu olisi hankkinut hintansa varmaankin yhtenä yönä. Sitä vain ei ollut. Puoli kassillista saaliinani palasin hakemaan jo illalla keräämäni purkit ja omat varusteeni.

Siinä poistuessani näin siellä mopopoikien areenalla yksinäisen kypärän. Ajattelin, että olin ihan unohtanut tarkistaa, jäikö vesseleiltä montakin energiajuoma-purkkia tantereelle? Olihan niitä, toistakymmentä, lisäksi vielä jonkun ajohanskat. Otin talteen, ettei joku vie.

Aamu valkeni ja näytti tulevankin tosi lämmin päivä. Niinpä parranajon lisäksi omin taas hieman "shamppoota" itselleni apsilta. Uimarannalle pesulle ja uimaankin vei reittini seuraavaksi. Pesin myös uhkarohkeasti kalsarit, pitkät- ja lyhyet, t-paidan ja fleesen. Virittelin maton puiden väliin ja asetuin siestan viettoon. Aurinko sai tehdä nyt töitään; kuivatella vaatteitani.

Syötyäni leivät ja makkarat, juustonviipaleet, juotuani jugurtit nukahdinkin ihan helposti maton syleilyssä.

Heräsin sitten kun kansaa alkoi olla ihan mustanaan ( so. kalpeanaan ) rannalla, lapset kiljui, radiot, tabletit soi. Meniköhän ensi yön unet nyt torkkuessa? Joskus päiväunet on meikäläiselle kostautuneet seuraavan yön unettomuutena. Vaatteetkin oli jokseenkin kuivia, hellepäivä viimein.

Keräilin jonkun purkin ja pullon rannan tuntumasta. Lähdin siten pitseriaan "lounaalle", varaa kun oli. Nyt ei jaksaisi paljonkaan kierrellä, menisin seuraavaksi vain sinne torin nurkille katsastelemaan ja patsastelemaan.

Illalla sitten vein toista kassillista realisoitavaa kauppaan. Tuuria oli taas, - joku oli jättänyt vajaan  kassillisen Lidlin purkkeja automaatin luo. Eihän ne tavan kauppaan kelpaa, paitsi jos erehtyy painaman kierrätysnappia. Huomenna kävelyttäisi siis siihenkin puotiin. Itsellä oli jokunen pullo ja purkki jemmassa ennestään, en muutaman kolikon takia viitsinyt ko. putiikkiin kävellä, se kun oli ns. laitakaupungin kupeessa. Joku 2-3 km matkaa.

Hassua oli käydä ostoksilla kaupassa mukanaan kasillinen tyhjiä purkkeja. Piti pitää omastaan huolta, muutoin joku muu ne olisi kuitenkin siitä automaatilta sillä aikaa napannut mukaansa.

Yöksi hiippailin taas sinne "leirintäalueelleni" hieman eri paikkaan kuin edellisellä kerralla. Aamulla pitäisi olla tarkkana, ettei se koiranulkoiluttaja taas tapaisi meikää. Eihän se varmaan kenellekään siitä ilmoittaisi, mutta parempi kun ei kukaan edes tietäisi majapaikkaani.

Päivän saldo oli + merkkinen taas, vaikka kävin "lounaallakin ". Ylijäämää 3;30€, joten muovipussissa oli valuuttaa, sitä yleiseurooppalaista 38:10.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti