Aamulla tein virheen: Tullessani pusikosta tielle, tupsahdin koirankusettajan eteen. Pelästyin hieman itsekin, tai oikeastaan kiehahdin itselleni. Samoin teki koira, - alkoi räksyttää. Isäntä taas mulkaisi siihen malliin meikää, että varmaan tajusi minun olen yötä ko. pusikossa.
Ajattelin ensin tervehtiä, mutta kävelin kuitenkin vain ohitse koiraa katsoen, - ettei käy sääreen kiinni, mistäs ne aina tietää, kotihauvelit.
Asiassa sinänsä mitään outoa, koiraa pitää ulkoiluttaa, mutta kun kello oli vasta jotain neljän maissa, vielä hämärää. Pullonkeräilijän nousuaika, mutta koirankusettajan? Sääliksi käy.
Niinpä siinä kulkiessani kohti keskustaa järkeilin, että seuraava yö olisi vietettävä jossain muualla, ettei taas joutuisi haukutuksi. Joten päivän mittaan olisi katseltava kaupunkia silläkin silmällä. Osa tavaroista oli taas piilossa kuten edellisenäkin päivänä, joten vielä olisi paikalle palattava jossain vaiheessa.
Ilma oli taas kirkas ja lämmin päivä tulossa kaikesta päättelen. Siis uimarantaan ja torille kunhan aamuinen etsintä olisi saatu tehtyä. Siinä kuuden maissa näkyivät kauppojen edustoilla siivoojat liikkuvan, samoin kaupoille ja puistoille löytyi roskankerääjiä. Sitä ennen oli kermat siis päältä kuorittava.
Päivä oli jokseenkin edellisen toisinto, mitään kiinteä en ostanut, söin pitseriassa, ostin kahvit torilta ja reppuun lisäksi elintarvikkeita kaupasta. Tonnikalaa, digestivejä, taatelipaketti. Vettä pulloon silloin tällöin kauppojen käsienpesualtaan hanasta palautusautomaattien luota.
Illalla kymmenen jälkeen vetäydyin erään kerrostalon alimman parvekkeen alle uinumaan, haettuani loput kamoista kätköstä. Levitin kevytpeitteen alimmaiseksi, siihen sitten se uusi makuualusta ja tyynyksi riippumatto pussissaan. Kova ja tasainen petipaikka.
Parinkymmenen metrinpäässä kulki kävelytie rannan suunnassa ja siinä talon ja tien välissä sopivasti oli ruusupuskia näkösuojaksi meikäläiselle.
Hankkeeksi oli päivä kaiken kaikkiaan käynyt, pääomaa syömisten jälkeen nyt koossa 34,80€.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti