Suunnilleen kuuden aikoihin havahduin takaisin keräilytalouden maailmaan, uinuttuani jossain kuudennessa ulottuvuudessa riippumatossani autiotalon takapihalla.
Illalla, tai melkeinhän se jo yöksi luettiin, jäin lähistön pysäkille linja-autosta, jatkaakseni jalkaisin kohti uutta "kotiseutuani". Huomasin melkein heti kyseisen rintamiestalon tietä lampsiessani. Tiehaarassa heinikko rehotti puolimetrisenä, joten älykkäästi päättelin, ettei siellä isäntäväki kotona olisi. Tai sitten taloon oli toinenkin tie...
Illalla sain myytyä yhdelle tupakan pummaajalle pienellä tappiolla kokonaisen tupakka-askini, maistias-savut siitä ensin tarjottuani. Kova oli jannu tinkimään, joten vain 3 eeroa siitä sain. Huonolla onnella olisin saanut köniini ja menettänyt sen askin kuitenkin. Hieman oli aggressiivinen kaveri kyseessä. Höpötti joitain, että oli autokorjaamo takavarikoinut ko. persoonan ajoneuvon kun ei ollut maksanut remonttia autoa hakiessaan. Piti kuulemma hällä olla luottoa, vaan korjaamon pomo oli ollut toista mieltä. - Nyt sitten etsi jotakuta, jolle antaa turpiin jostain sopivasta tekosyystä. Vaikkapa tupakan tarjoamattomuudesta...
Linttikuski höpötti koko ajan saimaannorpista. Oli ollut juuri kesälomalla ja käynyt niitä katsastamassa. Nähnytkin jonkun yksilön. Olin ainoa matkustaja ko. vuorolla jonkun kymmenen kilometriä, joten minulle se linjaa jurnuttaessaan höpötti. Jäin pois sitten viitisen km. ennen keskustaa, aamulla jatkaisin jalkaisin lopun matkaa.
Söin loput evääni ja lisäsin vitamiineja elimistöön pihamaan mustaherukkapensaista. Vielä siihen jäi jokunen kymmenen litraa odottamaan ottajaa.
Sitten vaan tien laitaan ja suunta kohti pelipaikkoja. Mukavasti alkoi kassi täyttyä, ja täysi se sitten olikin kun ensimmäinen marketti kohdalle osui.
" Palautusautomaatti rikki, huolto tilattu. Pahoittelemme!"
Siinä sitä hieman noiduttiin, - en ollut ainoa. Jäin huilimaan kuitenkin eteisen penkille reppuni ja kassini kanssa. Jokunen asiakas pyörähti purkkeineen takaisin autolleen, Joku meni kamojensa kanssa sisään kauppaan Sitten jo eräs alkoi työntää purkkikassiaan roskikseen. Sanoin sille, " Hei, annatko ne mulle, vien ne tuonne tien toiselle puolen. Jos siellä toi automaatti nyt pelaa?"
" Kele, tos o!" kaveri murahti.
Jäin vielä kyttäämään lisään samanlaisia tapauksia,- turhaan. Veivät purkkinsa takaisin autoihin.
Kävin sitten realisoimassa purkit ja putelit. Liki 10 euroa, 9, 45€.
Palasin sinne vikaantuneen palautusautomaatin luo ja ajattelin, että jos vaikka pari tuntia kyttään, onhan se helpompaa kuin kävely.
Moni pudisti päätään ja sanoi itse tuovansa myöhemmin pullonsa tai sitten sanoivat itse vievänsä ne toisaalle. Mutta olipa niitäkin, jotka melkein tuntuivat huokaisevan helpotuksesta kun tarjouduin viemään purkit ja pullot naapuriin. Eihän kenelläkään ihan mahdottomia purkkikasoja mukanaan ollut, muutaman purkin sain aina silloin tällöin itselleni, mutta lopputuloksena siinä jouduin ramppaamaan edestakaisin kahden kaupan väliä, mutta rahaa tuli!
Se kaksi tuntia venyi pitkälle iltapäivään. Välillä kävin itse syömässä pitseriassa 4:90 päivänpitsan ja
join kahvitkin.
Kolmen aikaan tuli huoltomies paikalle, kyttäsin yhä paikalla, mutta turhaan. Nyt asiakkaat näkivät, että kohta peli toimii ja anteliaisuus oli tiessään.
No, ei se mitään. Vetäydyin takavasemmalle ja laskin rahat. 24,85€!
Olin hankkinut päivässä yli 30 euroa; sillä olinhan jo syönyt ja juonut osan hankkeistani. Ja vielä ei "työaikani" ollut lopussa, en ollut edes keskustassa käynyt.
Mielessäni oli jo entuudestaan tuttu leiripaikka lähellä keskustan riemuja. Siellä on ihan kyltti ko. asiaan koskien:" Leiriytyminen kielletty". - On se niin hyvä leiripaikka, että viralliselle leirintäalueelle ei muuten turistit eksyisikään. Vai miksi se kyltti siellä on?
Sinne majoittuisin kun hämärä saa. Ei olisi ensimmäinen kerta vanhalle kaupunkisissille.
Keskustan marketin säilytyslokeroon työnsin reppuni, hyvä kun juuri ja juuri sopi. Avaimen " unohdin" taskuun, kun lähdin kiertelemään kaduille. Pitäisi muistaa ennen 21 hakea se pois...
Ja muistinhan minä. Palautin illan mittaan keräämäni saaliin automaattiin ja olin vieläkin rikkaampi kuin päivällä. Liki kymppi taas hanketta. 8, 50£ , heh puntaa...ei kun € piti naputella.
Olin tietysti osan päivähankkeistani syönyt kierrellessäni ja katsellessani kaupunkia. Aamupalatarpeetkin oli repussa, vielä oli kuitenkin mukavasti rahaa jäljellä. 18,20€.
Ilta hämärtyi ja hivuttauduin vanhalle jo entuudestaan tutulle yöpymispaikalle. Vielä piti istuskella ja kuulostella jonkun aikaa. Viimeiset lenkkeilijät häipyi poluilta ja pimeni tarpeeksi. - Köydet puihin ja matto katettuna siihen väliin, uni saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti